Vanhuspalvelujen ammattilaiset pitävät teknologiaa tarpeellisena hoitotyössä

attention open in a new window Tulosta

Lehdistötiedote 12.12.2014

Vanhuspalveluissa työskentelevät pitävät teknologiaa hyödyllisenä osana työtään. He näkevät, että teknologian käyttö hoitotyössä parantaa ikääntyneiden turvallisuutta. Teknologian avulla henkilökunta katsoo pystyvänsä paremmin vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin, ja myös hoidon laadun nähdään parantuvan.

KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti vanhuspalveluiden työntekijöiden kokemuksia ikäteknologiasta. Kyselytutkimukseen vastasi 320 vanhuspalveluissa työskentelevää henkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Ikäteknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea ikääntyneiden hyvää elämää ja helpottaa heidän parissaan työskentelevien työtä.

Jopa kolme neljästä vastaajasta näkee teknologian käytön erittäin hyödyllisenä hoito- ja hoivatyössä. Terveydenhuoltoalan korkeakoulutuksen saaneet ja johtotehtävissä työskentelevät arvioivat teknologian käytön hyödyllisimmäksi. Sen sijaan käytännön hoitotyötä tekevät sairaanhoitajat ja lähihoitajat arvioivat teknologian hyötyjä maltillisemmin.

Eri laitteet nähdään kiistatta hyödyllisinä, vaikka niitä ei olisikaan käytössä omassa työyhteisössä. Esimerkiksi kaatumistunnisteet, ajanvietteeseen liittyvä teknologia, muistiapuvälineet ja paikantavat turvalaitteet ovat henkilöstön mielestä kiinnostavia. Kaiken kaikkiaan vastaajien asenteet teknologiaa kohtaan ovat myönteisiä. Työntekijöitä kiinnostavat uudet tekniset ratkaisut ja niiden tuomat mahdollisuudet tukea hoitotyötä.


Teknologian käyttöön kaivataan lisäkoulutusta

Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä työpaikoilla annettuun laitteiden käytön perehdytykseen. Vastaajat kokevat, että esimerkiksi nostamisen apuvälineiden ja ovitunnisteiden käyttöön perehdytystä on saatu erittäin hyvin. Erot perehdyttämisessä eri laitteisiin ovat kuitenkin huomattavia. Esimerkiksi useissa yksiköissä yleisesti käytössä olevaan turvapuhelin- eli avunpyyntöjärjestelmään erittäin hyvää perehdytystä arvioi saaneensa vain noin kolmannes vastaajista.

Yli puolet käytännön hoitotyötä tekevistä pitää saamaansa peruskoulutusta riittämättömänä teknologiatietojen ja -taitojen osalta. Vanhuspalveluissa johtotehtävissä työskentelevien enemmistö arvioi niin ikään koulutuksessa saamansa tiedot ja taidot riittämättömiksi nykyisessä työelämässä tarvittaviin vaatimuksiin nähden. Äskettäin valmistuneista, alalla 1-5 vuotta työskennelleistä vain 22 % kokee, että ammatillisessa peruskoulutuksessa huomioitiin hyvin tai erittäin hyvin teknologian soveltaminen työssä.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista 42 % kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta teknisten laitteiden käyttöön. Johtotehtävissä työskentelevät haluaisivat lisäkoulutusta hieman enemmän kuin käytännön hoitotyötä tekevät. Lisäoppia kaivataan osin siksi, että teknologian valmistajien laatimat käyttöohjeet koetaan vaikeiksi. Samoin vaikeaksi koetaan teknologiahankintojen tekeminen. Viimeksi alalle tulleiden keskuudessa lisäkoulutuksen tarve on vähäisempi.

Teknologian käyttö vanhuspalveluissa

Tutkimuksessa haastatellut työskentelivät kotipalvelussa, palvelutaloissa, tehostetun palveluasumisen sekä muistisairaiden yksiköissä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Vastausten mukaan työpaikoilla käytössä oleva teknologian kirjo on melko suppea. Yleisimmin käytössä olevaa ikäteknologiaa ovat asiakastietojärjestelmä (91 % vastaajista), turvapuhelin- eli avunpyyntöjärjestelmä (87 %) ja kuntoiluvälineet ikäihmisille (75 %). Noin neljännes vastaajista kertoi käytössä olevan muistiapuvälineitä ja asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Vähiten oli käytössä kaatumistunnisteita (4 %), kuvapuhelimia (6 %) sekä paikantavia turvalaitteita (11 %).

Laitteilla on erilaisia käyttötarkoituksia, joten joitain laitteita käytetään kotipalveluissa enemmän kuin esimerkiksi palvelutaloissa ja päinvastoin. Kotipalveluissa tyypillisintä käytössä olevaa ikäteknologiaa ovat turvapuhelin ja liesivahti. Nostamisen apuvälineet ja kulunvalvonta ovat puolestaan käytetyimpiä palvelutaloissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä.


Teknologiasta toivotaan helpotusta työhön

Suhtautumisessa teknologiaan ja sen tuomiin hyötyihin hoivatyössä ei ilmene juurikaan eroja yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä. Merkittäviä eroavaisuuksia ei myöskään ole erityyppisissä yksiköissä (kotipalvelu, palvelutalo ym.) työskentelevien vastauksissa. Sen sijaan johtotehtävissä työskentelevien ja käytännön hoitotyötä tekevien vastauksissa on eroavaisuuksia mm. teknologian hyödyllisyyden kokemisessa: johto pitää yleisesti teknologian hyötyjä merkittävimpinä kuin käytännön hoitotyössä olevat. Työssäolovuosilla on myös merkitystä, miten teknologian hyödyllisyyden kokee. Yli 15 vuotta hoivatyötä tehneet kokevat teknologian hyödyt jonkin verran suuremmiksi kuin vähemmän aikaa alalla olleet.

Teknologia on vasta vähitellen valtaamassa alaa ikääntyneiden hoivassa. Julkisessa keskustelussa kuulee usein puhuttavan, että teknologia olisi ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin, kuten työntekijäpulaan hoivatyössä. Samaa heijastelee myös tässä tutkimuksessa havaittu johtotason näkemys teknologian hyödyistä. Tällainen tulevaisuuskuva on kuitenkin KÄKÄTE-projektin aikana kertyneiden kokemusten mukaan vielä kaukana nykytilanteesta.

Jotta teknologiaa voitaisiin hyödyntää laajemmin, tulee laitteiden olla luotettavia ja helppokäyttöisiä, sekä työntekijöiden ja ikäihmisten tarpeet ja toiveet huomioivia. Teknisten ratkaisujen on sovittava saumattomasti hoivatyön arkeen. Teknologia ei hoivatyössä saa korvata ihmistä, eikä syrjäyttää inhimillistä hoivaa ja kohtaamisia. Sen sijaan teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että hoitajien työaikaa vapautuu ikääntyneiden hoivaan ja kiireettömään läsnäoloon.


Taustatiedot kyselytutkimuksesta

Kyselytutkimukseen vastasi 320 vanhuspalveluissa työskentelevää henkilöä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Vastaajat työskentelivät ikäihmisten kotipalvelussa, palvelutaloissa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä tai muistisairaiden hoitoyksiköissä. Vastaajista 56 % teki käytännön hoitotyötä ja 44 % työskenteli johtotehtävissä. Tutkimuksen toteutti KÄKÄTE-projektin toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tiedot kerättiin vastaajilta puhelinhaastatteluina loka-marraskuussa 2014.

KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) toimi vuosina 2010–2014. RAY:n rahoittaman projektin tarkoituksena oli selvittää, miten ikäteknologian keinoin voidaan tukea ikäihmisten hyvää elämää ja kotona asumista sekä helpottaa vanhuspalveluissa työskentelevien työtä. Projektin tuottama materiaali löytyy verkkosivustolta www.ikateknologia.fi.


Lisätietoja:
Projektipäällikkö Marika Nordlund, puh. 050 373 1049, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Projektipäällikkö Lea Stenberg, puh. 050 323 5533, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Linkki yhteenvetoon ikäteknologia-sivuilla:
Vanhuspalveluiden työntekijöiden kokemuksia ikäteknologiasta (pdf 254 kt)